Ohhoh. Ennen kuin huomasinkaan olinkin yks kaks luonut tällaisen, onko tää nyt sitten blogi vai mikä. Miksi ihmeessä. En ole julkinen ihminen, tuntojani puran analyysissä makaamalla... Eksyin tänään lukemaan blogeja, ja ehkä ryhdyin blogistiksi tai bloogikoksi silkasta kateudesta! Jotkut blogit ovat tietysti surullisia vuodatuksia, mutta joillain sivuilla näyttää elävän ihmisiä, jotka elävät hauskasti ja miellyttävästi surutonta ja tavallista elämää... Monilla näyttää olevan kissa tai koira, mikä sopiikin mainiosti kuvaan: pidetään kissaa, pidetään koiraa ja pidetään blogia..

  Minulla ei  ole kissaa. On ollut, montakin, mutta nuoruuteni kissat asuvat jo kissojen taivaassa, ja viimeinen kissani jäi erossa eksälle. Nykyiseen elämääni kuuluu kaksi varttuvaa tytärtä sinkoamisvalmiudessa maailman tuuliin, avomies, tilanahtaus. Ostin tämän kodin ajatellen asuvani siinä nuoremman tyttäreni kanssa kahdestaan, ja nyt meitä asuu täällä neljä! Lisäksi, jottei tulisi liian väljää, käyvät myös tyttöjen kaverit kyläilemässä, ja avomiehelläni on myös pari aikuista lasta, joilla on jo omia lapsia...jotka siis vierailevat myöskin ajoittain meillä. Ei vaiskaan, hyvin me tänne mahdutaan, ja minusta elämäni on ihan mukavaa ja mielenkiintoista, mutta kieltämättä viime aikoina olen usein pohtinut pitäisikö investoida suurempaan kämppään. Avomieheni pohtii samaa kysymystä, mutta emme ole vielä pystyneet saamaan mitään lopullista ratkaisua kysymykseen, ja olemme sitten vaan päätyneet jatkuvat siivoilun, järjestelyn ja poisheittämisen linjalle. Muutosta on menossa ja tulossa ja tapahtumassa kaiken aikaa, välillä tuntuu että koko elämä on silkkaa muutosta. Haluan olla kuin kaikki te blogistit jotka elätte miellyttävää arkea jossa tapahtuu hauskoja ja iloisia asioita. Hokkuspokkus näin se tapahtuu. Varmasti tästä elämä jäsentyy ja hauskistuu kun kirjoitan tänne silloin tällöin.

   Tai kirjoitanko siksi, että joskus olen jotain mieltä asioista.  Ja sitten ajattelen että täällä voin kertoa siitä...No en tiedä, ei siihen blogeja tarvita, kyllä ne mielipiteet taitaa tulla suusta suoraan ja nopeasti. Tietysti voi harjoittaa mielipiteidensä analysointia ja sivistyneempää ilmaisua tällä foorumilla, ehkä.

  Miksiköhän muut kirjoittavat blogeja? Ollakseen olemassa virtuaalitodellisuudessa? Ilmaistakseen itseään? Luodakseen kontakteja? Purkaakseen päätään jonnekin? Monia syitä, monenlaisia varmaan.

  No. Katsaus tähän päivään: Vapaapäivä töistä. Aamulla puoli kuudelta vessareissulla törmäsin eteisessä vanhempaan tyttöön, joka tuli kotiin ja toi pari ystävätärtäänkin yöksi. Ennen yhdeksää vein isännän kaverinsa kanssa rautatieasemalle Ouluun lähtevään junaan. Kymmeneltä lähdin nuoremman tytön ja hänen kaverinsa kanssa kylpylään, vein sen jälkeen oman tyttöni kaupungille ja ystävättären omaan kotiinsa.  Kotona kokattiin lohilaatikkoa esikoisen kanssa ja syötiin porukalla, kävin pyykkivuorta läpi, huomasin aivastelevani ja sairastuvani flunssaan. Kuopus tuli kahden ystävättären kanssa kotiin viiden maissa, jolloin laskujeni mukaan talossa oli seuranani kuusi nuorta naista. Nuoremmat kolme ryhtyivät tuijottamaan dvd:ltä Narniaa ja vanhimmat kolme tälläytyivät illan menoihin. Vanhimpien kolmen lähdettyä eksyin tänne nettiin ja tutustuin blogeihin ja vahingossa tein sellaisen itsellenikin. Tosin kun olen niinkin surkea tietokoneen käyttäjä kuin olen niin blogini on epäilemättä varsin tylsä ja väritön ja tyyliä vailla, ainakin toistaiseksi. Asia on vaiheessa, kuten elämässäni niin moni muukin asia, itseni mukaan lukien. Jatkan päivääni. Kello puoli kahdeksan lähdin noutamaan eilen varastettua kännykkääni satamaan saapuvasta laivasta. Sainkin sen - miten voi olla niin iloinen pienestä halvasta kännykästä ja sen takaisin saamisesta kun luuli sen iäksi menettäneensä. Ihanaa kun saa oman viestilistansa ja puhelinnumeroluettelonsa ja ynnä muut asiat takaisin, olisi taas ollut kamala työ kerätä mm kaikki numerot. Kotiin, tietokoneelle, blogia kirjoittamaan. Nyt täällä kahdestaan, kuopus ja minä, edessä sitäpaitsi yksinäinen yö suuressa sängyssä kun se puolikas on siellä Oulussa.

   Mitä en tehnyt vaikka olisi pitänyt: En tehnyt luentoa vaikka olisi pitänyt. En siivonnut niin paljon kuin olisi pitänyt. En nukkunut vaikka flunssan takia olisi varmaan pitänyt. Nukun yöllä sitten, luennon teen joskus ja siivoan lisää kun jaksan ja ehdin. Heissan!